Oikeusministeriö ei suosittele positiivisen luottotietorekisterin perustamista Suomeen. Ministeriön teettämä selvitys ottaa rekisteriin kielteisen kannan, ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) yhtyy näkemykseen.
Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoja henkilön taloustilanteesta, erityisesti lainoista ja veloista. Tällä hetkellä Suomessa rekisteröidään ainoastaan negatiivisia luottotietoja eli maksuhäiriömerkintöjä.
Positiivista luottotietorekisteriä on toivottu laajasti, sillä sen käyttöönottoa ovat suositelleet niin luottoyhtiöt kuin ylivelkaantuneita auttavatkin. Esimerkiksi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar totesi tällä viikolla järjestön tiedotteessa, että positiivinen luottotietorekisteri voisi estää ennalta epätoivoisten velkaantumistilanteiden syntymisen.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri olisi kansalaisten taloudellisen informaation perusrekisteri, jonka tulisi olla julkisen sektorin ylläpitämä. Se puolestaan edellyttäisi monisäikeistä lainsäädännön uudistamista.
– Oikeusvaltiossa, missä kunnioitetaan yksilön perusoikeuksia, tuollaisen rekisterin perustaminen edellyttää nykyisin pitkälle meneviä perusteita. Yksin ylivelkaantumisen täsmällisempi ajantasainen seuraaminen pankkivalvonnan tukena ja luottotietotoiminnan tehostaminen eivät sellaisiksi välttämättä riitä, selvityksessä todetaan.
Lisäksi positiivisten luottotietojen käyttö esimerkiksi pikalainayhtiöiden luottoharkinnassa on selvityksen mukaan jo mahdollista nykyisen lainsäädännön perusteella.
Positiivinen luottotietorekisteri voi kuitenkin tulla myöhemmin, sillä selvityksen mukaan eräät EU-lainsäädännön uudistukset ja luottotietotoiminnan kansainvälinen harmonisointi saattavat edellyttää sen perustamista. Siksikään lainsäädännön muuttamiseen ei vielä kannata ryhtyä, sillä ennenaikaiset muutokset saattaisivat selvityksen mukaan aiheuttaa lainsäädännön tempoilua ja turhia kustannuksia.
Helsingin Sanomien mukaan positiivinen luottotietorekisteri on käytössä kaikissa muissa EU-maissa lukuun ottamatta Maltaa ja Ranskaa. Esimerkiksi Ruotsissa rekisteriin kerätään tietoja myös kansalaisten tuloista. Oikeusministeriön selvityksessä kuitenkin todetaan, että positiivinen luottotietojärjestelmä on aiheuttanut Ruotsissa tulkintaongelmia ja uudistuspaineita, ja Suomen järjestelmä on toistaiseksi ollut ongelmattomampi.
Oikeusministeri Henriksson on selvityksen kanssa samoilla linjoilla, eikä välittömiin lainsäädäntötoimiin ole hänen mielestään tarvetta. Hänen mukaansa kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan perusrekisterin luomiseen ei pidä lähteä vain siksi, että tiedoista voisi olla jollekulle hyötyä.
– Tässä vaiheessa on sen sijaan syytä osallistua asian kannalta merkityksellisen eurooppalaisen lainsäädännön kehittämiseen. Samalla on seurattava, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina ja toimivina jo voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, Henriksson toteaa.